Viikon kuulumisia

Kolmas viikko kului taas vauhdilla tekimistä riitti viikolla niin kuin myös viikonloppuna. Töissä pääsin tekemään taas kaikenlaista. Olin mukana katon lämmöneristyksessä ja valamisessa. Erikoistahan se oli kun kolmanteen kerrokseen nostetaan hiekkaa ihan vaan sen takia että talo pysyisi viileänä kesällä. Kelit ovat olleet todella sateisia ja maa muuttuu todella mutaiseksi pienenkin sadekuuron jälkeen. Tämä hankaloittaa työn tekoa aika paljon ja paikallisiin tapoihin kuuluu myös, että kun alkaa sataa mennään sateen suojaan. Työvarustus näillä kaverielle ei nimittäin ole hääppöinen turvakengät on ainut asia mikä jokaiselta vaaditaan ja sekin näytää joskus "unohtuvan".
 

raudoitus ja kivestä tehty valumuotti.

  Raudoituksia olen päässyt tekemään ihan urakalla homma onkin selvää, koska piirustuksista katsominen ei tarvitse Maltan kielitaitoa. Silti aina ei yksi käsipari riitä. Apua saa kyllä pyytäessä, mutta vain jos saa ajatuksensa kerrottu toisille kautta.


  Töissä saa aina välillä hyviä neuvoja mitä kannattaisi viikonlopun tehdä tai missä kannattaisi käydä. Viikonloppuna kävinkin Maltan toisella saarella Gozossa, se on huomattavasti vihreämpi kuin pääsaari ja harvemmin asuttu. Sieltö löytyi Azure Window, josta valitettavsati ei hyvää kuvaa tulut otettua. Toinen kiinnostuksen kohde mikä saarelta löytyi oli Ramla Bay yksi harvemmista hiekkarannoista mitä saarelta löytyy. Ja pakkohan sitä Välimeressä uimista oli testata, vaikka vesi olikin järkyttävän kylmää. Erikoisen näköisiä ilmeitä kyllä rannalla olevien paikallisten naamoissa näkyi. Ei taida ihan normaailia tähän aikaan vuodesta käydä uimassa.

Ramla Bay

   

piensäätöä nosturiin

Toinen viikko pulkassa

Tyypillinen nosto

Viikko pyörähti todella nopeasti, töissä oppi ja näki kaikenlaista uutta. Monenlaisia ongelmia tuli kyllä vastaa hajonneita koneita, vääränlaisia piirustuksia ja muutama vaaratilannekin. Pikkuhiljaa alkaa sopeutua työporukkaan, vaikka yhteistäkieltä ei monen kanssa tunnu löytyvän. Elekielellä ja käsimerkeille onnistuu kuitenkin hyvin esim nosturikuskin avustaminen. Pitää vain muistaa pitää reilu etäisyys, sillä nostot eivät ole mistään turvallisimmasta päästä. Yhden vesitankin putoamisen näinkin omin silmin, mutta eihän siinä mitään henkilövahinkoja käynnyt joten uusi yritys kehiin ja toivotaan vaan parasta.



Huumoria työmaalta kyllä löytyy yllinkyllin. Kaikkia juttuja ei vain oikein ymmärrä kielimuurin takia, mutta osa jutuista ymmärtää ihan ilman puhettakin.Työmiehet ovat kovia laulamaan radion mukana töitä tehdessään, vaikka se ei välttämättä kaunista korville olisikaan.
Huvittavaan on kun välillä tuntee että melkein t-paidassa pärjäisi ja sitten katsoo viereen siinä kaverilla toppatakki päällä ja noin 15 astetta lämmintä kuitenkin.

kattohuoneiston valu

Busseilla liikkuminen ja kaupungissa suunnistus alkaa pikkuhiljaa onnistua ilman ongelmia. Paljon olen päässyt näkemään töiden puolesta saarta, kun aina kaikenlaisille keikoille joutuu apupojaksi.
Louhos ja terästehdas ovat jo tuttuja paikkoja, vaikka niissä käydään vain pikaisesti hakemassa kuorma. Louhokselle mennessä sitä vaan naureskellaan että nyt jos rekka kaatuu se on sit menoa.

se kuuluisa louhos

Vapaa ajalla on tekemistä riittänyt, eripaikoissa tullut käytyä Valletassa sliemassa ja muissa pienimmissä kylissä. Kelit ovat olleet aika sateiset ja tuuliset, mutta se ei ole menoa haitannut.
Tietysti asunnollakin on tullut vietettyä aikaa tutustuessa talon muuhun väkeen, ja pakkohan se on myöntää että ranskalainen viinikulttuuri alkaa aikalailla olla hallussa. Paljon on tullut myös pelattua korttia ja pingistä muiden kanssa. Viikonloppuna kävin katsomassa Blue Grottoa ja tietenkin pakko siellä kaikkien kehumassa pacevillessä käydä. Kaikenlaisia ihmisiä tuli siellä vastaa ja meininki yllättävän villiä. Mutta varuillaan kannattaa kyllä olla nimittäin siellä on monenlaisia "vaaroja". Silti tulee luultavasti tulee toistekkin käytyä. Mutta nyt innolla kohti uutta viikkoa.

Terveiset maltalta

Lennot sujui hyvin vaikka lento helsingistä amsterdamiin oli tunnin myöhässä. Tästä huolimatta jäi hyvin aikaa schipolin kentällä joka on järkyttävän suuri. Siitä lento Maltan kentälle, missä olikin yllätykseksi aika viileä keli. Tämän jälkeen matka jatkui auto kyydillä asuinpaikalle santa veneraan. Yllätykseksi asunto mihin saavuin oli kohtalaisen kylmä.

    Illalla tapasin talon muuta väkeä 5 Ranskalaista 2 marseillestä ja 3 korsikasta. Alakynteen jäin heti kun keskenään he puhuvat ranskaa ja itse yritän englannilla tulla väliin. Hyviä puoliakin tässä on jotkut sanat ja lauseet jäävät mieleen ja ties vaikka tässä oppisi matkalla vähän ranskaakin.

Maanantaina kävin future focusin toimistolla, josta minun piti saada kyyti työpaikalle, mutta kuski olikin joutunut onnettomuuteen joten töiden teko saa odottaa. Huomenna uusi yritys kello 10 aikaan. Busseilla kulkeminen aiheuttaa hieman ongelmia, mutta eiköhän siihenkin totu harjoittelun jälkeen.

Marsaxlokk bay.

Tiistaina työpaikka selvisi pieni perheyritys, joka sijaitsee pienessä kylässä nimeltä Iż-Żejtun. Työpaikalle matka kestää noin 45min. Kilometrin kävely bussipysäkille ja siitä loppumatka bussilla. Ainut ongelmana on se että täällä rakentajat aloittavat työt kuudelta, välttääkseen aamuruuhkan. Joten joka arkipäivä herätys ennen viittä, mutta eiköhän sihenkin totu.

Ke-Perjantai päivät menivät todella nopeasti, töissä riitti tekemista. Torstaina olin mukana hakemassa kalkkikivi kuormaa kaivokselta. Lastasimme 300 kiviä, jotka painoivat noin 40-50 kiloa kappaleelta. Ja kaikki tämä tehdään tietysty käsin. "Hard work eah" sanovat vain nostellessaan kivä rekan kyytiin. Pienenä ongelmana on , että vain yksi työntekijöistä puhuu englantia, joten kommunikointi tapahtuu lähinnä käsimerkeillä. Kovasti yrittävät kyllä jututtaa, mutta lauseet ovat lähinnä "Finladga cold", "häkkinen räikkönen good drivers tho"? Työmaat ovat todella ahtaita ja työpaikka vaihtuu hetkessä toiselle "Henri we´re going eh" ja sitten hypätään 90-luvun hiaceen ja kaahataan pienillä kaduilla vasemmalla kaistalla.